Sisäilman laatuun vaikuttavat useat eri lähteet, joista osa voi yllättää. Sisäilman laatuongelmat voivat aiheuttaa lukuisia oireita, sairastumista ja kroonisia vaivoja. Katso kattava listaus sisäilman riskitekijöistä tiloissa, joissa vietämme valtaosan elämästämme.
Huonepöly
Huonepölyä irtoaa ilmaan jatkuvasti kodin pinnoista, tekstiileistä, huonekaluista, vaatteista, kasveista, hyönteisistä sekä ihmisten ja lemmikkiemme ihosta. Huonepöly altistaa herkästi sisäilmaoireille. Säännöllinen, huolellinen siivous vähentää hiukkasten määrää, mutta samalla se levittää pölyä pinnoilta huoneilmaan.
Eläinpöly
Eläinystävät tuovat iloa elämään, mutta kuormittavat samalla sisäilmaa. Lemmikeistä, koirista, kissoista, jyrsijöistä ja linnuista irtoavat karvat, höyhenet, hilse ja muut hiukkaset aiheuttavat allergiaoireita. Lisäksi esimerkiksi kuivikkeet, heinät ja hiekat heikentävät huoneilman laatua.
Siitepöly
Siitepöly aiheuttaa allergisia oireita noin viidennekselle suomalaisista. Ilmaston lämpeneminen on pidentänyt siitepölykauden helmikuusta elokuuhun ja allergisoi ihmisiä nyt jo 7 kuukautta vuodesta. Jopa 80 % ulkoilman epäpuhtauksista päätyy ovien, ikkunoiden ja ilmanvaihdon kautta sisäilmaan.
Normaalista elämästä syntyvät haihtuvat orgaaniset yhdisteet
Ihmisen aineenvaihdunta tuottaa ilmaan hiilidioksidia ja hajuja. Tunkkainen ilma, epäpuhtaudet ja voimakkaat hajut aiheuttavat allergisia hengitystie-, silmä- ja muita oireita. Erityisesti ruuanlaiton käryt, kynttilänpolton PAH-yhdisteet sekä tupakansavun häkä ja syöpää aiheuttavat yhdisteet saastuttavat ilmaa.
Kosmetiikka
Parfyymit, shampoot, saippuat ja muu kosmetiikka on tehty miellyttämään hajuaistia. Hyvätkin tuoksut allergisoivat ja aiheuttavat hankalia oireita herkistyneille. Kosmetiikassa piilee myös hengitykselle vahingollisia mikromuoveja. Arviolta 2–3 % länsimaisista ihmisistä on herkistyneitä hajusteille. Oireina ilmenee tuoksuyliherkkyyttä ja kosketusihottumaa.
Pesu- ja puhdistusaineet
Monet yleispuhdistuksessa ja siivouksessa käytettävät aineet ovat myrkyllisiä: nieltyinä vaarallisia ja hengitettyinäkin haitallisia. Koska pesu- ja puhdistusaineita käsitellään yleensä päivittäin, ovat ne merkittävässä osassa kotien ja työpaikkojen sisäilmariskeistä.
Tekstiileistä irtoavat kemikaalit
Tekstiilien, huonekalujen sekä vaatteiden valmistuksessa ja jälkikäsittelyssä hyödynnetään erilaisia kemikaaleja homeen ja rypistymisen estoon sekä helppohoitoisuuden lisäämiseen. Näitä kemikaaleja irtoaa ilmaan vielä pitkään niiden käytössä. EU-maissa lainsäädäntö valvoo tekstiilituotteiden turvallisuutta. Suomessa Tullilaboratorio löytää vuosittain jopa 14 % ohjeiden vastaisia tekstiilejä.
Kynttilöiden aiheuttamat yhdisteet
Kynttilöiden polttamisesta syntyy soluille myrkyllisiä ja syöpävaarallisia PAH-yhdisteitä. Hiukkaset voivat aiheuttaa haittoja erityisesti sydän- ja hengityssairaille sekä pikkulapsille.
Viherkasvit ja kukkamulta
Viherkasvit ovat monille osa viihtyisää kotia ja työpaikkaa. Kasvien nesteet ja kukkien tuoksut voivat aiheuttaa oireita tuoksuyliherkille. Haitallisimmaksi sisäilman kannalta muodostuu kuitenkin kukkamulta. Kosteassa ympäristössä home pääsee helposti valloilleen.
Rakennusmateriaaleista irtoavat kemialliset yhdisteet
Rakennusmateriaaleissa, kuten rakennuslevyissä, mineraalivilloissa, maaleissa ja liimoissa käytetään kemiallisia yhdisteitä. Emissioiden vuoksi esimerkiksi uusille rakennuksille on määrätty tuuletusaika, joka voi olla jopa kuukausia. Materiaaleista vapautuvat yhdisteet, aldehydit ja ammoniakki, usein hyvin voimakkaat hajut, voivat aiheuttaa herkimmille vakavia oireita.
Mineraalivillakuidut
Mineraalivillakuidut, kuten vuorivilla ja lasivilla aiheuttavat sisäilmaongelmia, jos niitä pääsee vapaasti ilmaan. Näitä materiaaleja käytetään yleisesti esimerkiksi lämpöeristeenä, äänieristeenä sekä akustoinnissa. Mineraalivillakuitujen käyttö lisääntyi, kun asbestikuitujen käyttö kiellettiin.
Ilmanvaihdon ja rakenteiden läpi kulkeutuvat hiukkaset ja kaasut
Asutko kaupungin keskustassa? Sijaitseeko työpaikkasi vilkkaasti liikennöityjen väylien varrella? Tiesitkö, että jopa 80 % ulkoilman epäpuhtauksista päätyy ovien, ikkunoiden ja ilmanvaihdon kautta sisäilmaan? Esimerkiksi autojen pakokaasut, pienpuunpolton kaasut ja epäterveelliset pienhiukkaset voivat aiheuttaa oireita sisätiloissa.
Liikenteen hiukkaset ja kaasut
WHO:n mukaan 90 % maailman ihmisistä hengittää vaarallisen saastunutta ilmaa. Ihminen altistuu ulkoilman epäpuhtauksille eniten juuri sisätiloissa. Liikenteen saasteista oireita aiheuttavat häkä, hiilivedyt, nokihiukkaset ja typen oksidit NOxit. Saasteet keskittyvät erityisesti kaupunkikeskustoihin ja teollisuuslaitospaikkakunnille.
Pienpuunpolton hiukkaset ja savukaasut
Takkapuita on tunnelmallista polttaa ja puusaunaa tuohustaa. Pienpuunpolton savut ovat kuitenkin merkittävimpiä ilmansaasteita pientaloalueilla. Puunpoltossa syntyy pienhiukkasia sekä soluille myrkyllisiä, syöpävaarallisia PAH-yhdisteitä. Pienpuunpolton hiukkaset aiheuttavat haittoja erityisesti sydän- ja hengityssairaille sekä pienille lapsille.
Radon
Radon on hajuton, mauton ja väritön radioaktiivinen kaasu, jota on kaikkialla Suomen maaperässä. Se on tupakoinnin jälkeen toiseksi yleisin keuhkosyövän aiheuttaja. Koska radonia ei voi aistia eikä siitä tule oireita, mittaaminen on ainoa tapa selvittää kodin ja työpaikan radonpitoisuus. STUK mittaa radonpitoisuuksia eri puolella Suomea ja ylläpitää listaa mittausvelvoitekunnista ja kaikista radonvaara-alueista.
Kosteusvaurioiden sekä homesienten ja bakteerien aiheuttamat kaasumaiset epäpuhtaudet
Home on yleinen vakavien sisäilmaongelmien aiheuttaja. Homeet sekä mikrobit kasvavat rakenteissa ja rakennusmateriaalien pinnoilla, kun niissä on riittävästi kosteutta. Kosteusvauriot ovatkin suuri homeongelmien juurisyy.
Homeitiöt leviävät helposti ilmaan ja hengitysilman mukana kaikkialle elimistöön. Ne aiheuttavat allergisen nuhan ja homepölykeuhkon eli allergisen alveoliitin ohella paljon muita vakavia oireita, kuten hengitystie- ja iho-oireita, nenäverenvuotoa, flunssakierteitä, päänsärkyä, lihas- ja nivelkipuja, kuumeilua, muistihäiriöitä ja pahoinvointia.
Mikrobien mykotoksiinit
Mikrobikasvu alkaa rakenteiden kosteusvauriosta. Sisäilmaan siirtyy epäterveellisiä mikrobeja, homeitiöitä ja sädesieniä, sienten rihmaston kappaleita sekä mikrobien aineenvaihduntatuotteita, kuten VOC:eja ja toksiineja. Kuten homesienten ja bakteerien aineenvaihduntakaasut, samoin mykotoksiinit voivat aiheuttaa vakavia oireita.
Bakteerit ja virukset
Hengität 10 000 litraa ilmaa vuorokaudessa. Tärkein, mitä suuhusi laitat, on hengitysilma. Moni flunssakierre saa alkunsa sisäilmaongelmista. Julkisissa tiloissa, joissa liikkuu suuria määriä ihmisiä, hiilidioksidikuorma nousee ja samalla bakteerien ja virusten määrä sisäilmassa kasvaa.
Mikromuovit
Mikromuovia syntyy muovijätteiden hajotessa. Tutkijat arvioivat, että vuoteen 2050 mennessä merissä on painossa mitattuna enemmän muovia kuin kaloja. Mikromuovit eivät ole pelkkä vesistöongelma. Turun Yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksella havaittiin, että myös ulkoilmassa on runsaasti mikromuovia, jota kulkeutuu hengitysilman mukana elimistöömme. Myös talomaaleissa, vaatteissa ja kosmetiikassa käytetään mikromuovia.
Otsoni
Otsoni on kaikkein reaktiivisin hengitysteihin vaikuttava kaasu. Se ärsyttää silmiä ja hengitysteiden limakalvoja ja haisee voimakkaalle. Jo pienet otsonipitoisuudet ovat ihmiselle haitallisia. UV-lamput ja sähköisiä suodattimia sisältävät ilmanpuhdistimet tuottavat otsonia. Otsonia syntyy kotitoimistojen ja toimitilojen ilmaan myös kopiokoneiden ja lasertulostimien käytöstä.
Kun hengität UniqAir-ilmaa, tunnet eron - ota yhteyttä alueesi myyjään!